Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

FM Mauri Junttila

 

Heinätöiden kuukausi

 

Heinäkuu oli perinteisesti ollut heinätöiden kuukausi. Silloin, ovat etuna esimerkiksi, että kuukauden sademäärät tilastojen mukaan ovat pienimmät. Se on hyvä asia heinätöille ja heinäin sadonkorjuulle. Heinät olivat myös kasvaneet satoa heinäkuulle.

 

Ennen vanhaan heinät seivästettiin

 

Se oli vielä 1950 – 1960 lukuja, kun kesäisiin Suomikuviin liittyivät suurten, laajojen heinäpeltojen pitkät ja ylväät heinäseiväsrivistöt. Maataloudesta ja erityisesti karjanhoidosta vielä silloin eläneelle Suomelle olivat tärkeitä heinätyöt. Oli tärkeää, että talojen heinätyöt onnistuivat!

 

Kulkemiset Suomessa olivat myös pitkään olleet hevosten varassa. Hyvää oli, että hevosille oli laadultaan parasta mahdollista heinää syödä ruuakseen. Ne jaksoivat kulkea ja kävellä, juostakin. Ne jaksoivat tehdä työnsä eivätkä juuri sairastelleet.

 

Vanhaan aikaan Suomessa oli ollut jonkin verran miehiä ja naisia, jotka kulkivat heinätöissä jopa kaukana kotoaan. Tyrnävän taloissa oli ennen vanhaan ollut kesäisin heinämiehiä, joiden kodit olivat olleet kaukana, monien pitäjäin takana.

 

Heinäpelloillamme saattoi kiireisimpään aikaan työskennellä oman pitäjän väen lisäksi muualta töihin tulleita esimerkisi etelä – pohjalaisia, savolaisia ja kainuulaisia heinämiehiä. Limingan rautatieasemalla pysähtyi ennen junia. Niillä voitiin kulkea kauas tai sieltä voitiin lähteä kauas pois. Pohjanmaan rata oli ollut liikennöitävä etelästä Ouluun jo kauan sitten eli jo vuodesta 1876 lähtien.

 

Viikateseppiä

 

Taannoiselle 1950 – luvulle oli ollut tyypillistä sekin, että vanha viikateseppien ammattikunta alkoi kadota ja lakata olemasta. Tyrnävällä oli ollut korjausmiesten, koneseppien, oman aikansa autojen ja maataloustraktoreiden ammattimiesten korjamon sisältänyt Tyrnävän Osuusmeijerin omistama korjaamorakennus nykyisen Tyrnävän kirkonkylän Seurojentalon luona vielä 1950 – luvulla.

 

Siellä, oli ollut 1950 - luvulla porakoneilla, sorveilla, kaasu- ja sähköhitsausvälineillä ja hiontalaittella varustettu auto, traktorikorjaamo. Tyrnävän kirkonkylän pitkässä korjaamorakennuksessa työskenteli vielä 1950 - luvulla myös muutamia vanhan kansan viikateseppiä. Eräs heistä oli ollut Tyrnävän Korvenkylän maantien varren alkupään Uutisenkylän taloaan asunut viikateseppä Matti Kantola.

 

Sittemmin, tyrnäväläisen seppä Kantolan Leppiojan luonnonojan varren Kantola paisui paisumistaan, laajeni pinta - alaltaan. Seppä Kantolan Matin Alpo pojan aikana Kantola oli ollut jo todella suuri maalaistalo. Se oli suuripintalainen jopa koko Suomen mittakaavassa. Kookas Kantola meni myös muuan vuosikymmen sitten mukaan Tyrnävälläkin suosittuun perunanviljelyyn. Siinäkin Kantola on ollut hyvin pärjäävä ja suuri.

 

Entinen Tyrnävän mies Oiva Junttila (1922-2001) tarinoi muuan vuosi sitten, että meidän Erkki isämme oli polttanut kotimme läheisyydessä jokin vuosikymmen taaksepäin muutaman sysimiilun. Pajahiiliä eli sysiä oli ostanut häneltä esimerkiksi seppä Matti Kantola. Sysiä olivat käyttäneet vanhan kansan osaavat viikatesepät, kun takoivat hehkuvia tulikuumia rautojaan teräviksi käyriksi viikatteiksi. Vanha Matti Kantola oli osannut takoa hyviä kestäviä peräti ”lähes kiveen pystyviä” teräviä viikatteita.

 

Makeiden marjojen poimintaa

 

Heinäkuulle on tyypillistä myös marjojen kypsyminen ja joutuminen meille syötäväksi ja myös myytäväksi. Makoisaa mustikkakeittoa syötiin jo heinäkuussa heinätöiden lomassa. Mustikasta sai myös heinäväelle tärkeää terveellistä mehua.

 

Vanhan ajan ojanpientareiden tärkeä runsassatoinen marja oli mesku, mesimarja. Kun, poimi muutaman litran vetoisen alumiini päärärin meskuja täyteen ja pyöräili sen kanssa kirkolle ossuuskauppaan, Jere Takalolle tai Eino Ylitalolle. Palatessa jaloissa olivat uudet nätit tennarit ja päällä uusi kaunis värikäs T – paita sekä lippis.

 

Heinäkuussa kypsyvistä marjoista tunnetuin ja suosituin lienee hilla eli suomuurain. Se on ollut hyvin monille maaseudun ihmiselle tärkeä rahakasvi. Heinänteko aikaan päästiin jo auttimaan makoisasta ravintorikkaasta hillasopasta riisipuuron kera. Se oli meikäläiselle juhlaa, kun oli syödä mielin määrin makoisia hilloja ja runsasti juuri paistettuja sokeroituja lättyjä.

 

Mansikoitakin oli

 

Mansikan kasvattaminen kotiryytimaan muutamaa neliötä suuremmissa kuvioissa alkoi Tyrnävällä suunnilleen 1970 – luvulla. Tyrnävän Ängeslevän kylän Korkalan Uunon pojat olivat eräitä ensimmäisiä. Korkalan Uuno oli ollut jatkosodan aikana hyökkäysvaunun miehistöä. Hänelle oli tullut hengitysvaivoja sodan taistelukaasuista.

 

Tyrnävän Keskikylän myös jatkosodassa mukana olleen Kalle Lassilan Pentti poika perusti synnyinkotiinsa puutarhamarjojen taimien kasvattamiseen erikoistuneen puutarhan. Pentti Lassila kouluttautui puutarhuriksi. Lassilan Pentin Kalle isä ajoi keskikyläläisten isäntäin viime sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden paikallisen traktoriosuuskunnan harmaata diesel Fergusonia useiden vuosien ajan.

 

Tyrnävän Keskikylän Samppa ja Anna Pikkaraisen kasvattitytön Eila - tytön Heikki poika perusti Keskikylän Pikku - Koivikkoon muutamien hehtaarien kokoisen tuottoisan kaupallisen mansikkamaan. Nuoren Tyrnävän Keskikylän Junttilan Heikin kohtaloksi tuli miehen tappava syöpä. Hän kuoli nuorena.

 

Junttilan Heikin vuonna 1955 syntynyt Erkki veikka piti Keskikylän Pikku – Koivikon kaupallista mansikkamaata useita vuosia. Erkin melko nätti Ruotsin töistä hänelle löytynyt Mari Turunen niminen vaimo kävi myymässä monena kauniina kesäpäivänä mansikoitaan nelostien levähdyspaikoilla Tupoksen ja Oulun välillä.

 

Ei hänen tarvinnut niitä erikoisen kauan myydä, kun ne olivat jo myyty. Takavuosien valtion omistama valtava TVH alkoi vuokrailla kesäisin suurten valtamaanteiden varsien levähdyspaikkojaan kaupalliseen tarkoitukseen. Mansikan myyjiä niissä oli lyhyen keskikeskikesämme aikaan.

 

Erkki oli nuorukaisena ollut useita vuosia hyvissä töissä Ruotsissa. Hyviä töitä hänelle olivat hankkineet sieltä Erkin Eila äidin Kirstinä sukuiset, jotka itse olivat olleet siellä jo kauan ja hyvissä ansioissa. Erkki oppi ruotsin ja hänellä oli esimerkiksi ollut nuorukaisena peräti ”viisipyttyinen” uusi kaunis Mersu henkiläauto. Siihen mukavaan elämään Erkki lähti takaisin syrjäisestä pienestä Tyrnävän Keskikylästä. Erkki jätti mansikkamaansa sinne.

 

Lähteitä:

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_Caesar

https://www.google.com/search?q=hein%C3%A4ty%C3%B6t&tbm=isch&source=univ&client=firefox-b-d&sa=X&ved=2ahUKEwiZiee_0-HiAhWjlosKHcc5AG4QsAR6BAgAEAE&biw=1336&bih=630

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4seiv%C3%A4s

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Maatalouden_historia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Niitty

https://www.luontoon.fi/marjastusjasienestys/marjastus

https://www.talouselama.fi/uutiset/kyllastyi-kyykkimiseen-hillasuolla-is-keksi-ratkaisun-jota-piti-piilotella-viisi-vuotta/c69a6330-65a2-3093-962c-6c8b1ed8ee0d

https://www.aarrelehti.fi/uutiset/artikkeli-1.255622

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4

http://historiamies.suntuubi.com/?cat=1&lang=fi&preview=1

 

https://sites.google.com/site/heinatoista/

https://maukkelijunttila.wordpress.com/

http://www.tarinoitajanakkalasta.fi/tag/heina/

http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/juurikosken_partaalla/heinamailla

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.346638

http://www.lassilantaimisto.fi/marjakasvit.html

©2019 maurijunttila - suntuubi.com